Can we talk?

So what if you can see the darkest side of me

No one will ever change this animal I have become

On taas niin paljon puhuttavaa vaan kun ei saa enää sanaa suustaan. Pyydät minua puhumaan, en saa päähäni mitään millä aloittaa keskustelu. En tiedä mistä tahdot puhua, mistä taas et. En tiedä tekevätkö sanani sinut kiukkuiseksi, hiljaisuus ainakin häiritsee. Mitä minä voin tehdä tälle että kaikki olisi taas oikein hyvin. Olenko se vain minä vastuussa tästä kaikesta vai mitä on tapahtunut?

Olen pahoillani jos en saa enempää aikaan ja minä olen muuttunut jollain tavalla. Ehkä se että pääsin pois kaikesta siitä yksinäisyydestä ja minä liikun, nään ja koen nyt enemmän. Luulisi silloin tietysti olevan enemmän kerrottavaa mutta minusta tämä elämä ei kiinnosta sinua niinkuin ne mietteet mitä päässäni liikkuivat kun olin vain tiettyjen, yhden tai kahden, ihmisen kanssa. Kun asiat olivat tasaisia enkä minä päässyt olemaan sellainen kuin nyt olen.

Entä sitten vaikka olen hajamielinen, keksin sinun mielestäsi huonoja ideoita ja liikun ystävieni luona yö myöhään. Minä rakastan sinua silti. Olen ollut tälläinen tähänkin asti, tulen luultavasti vielä olemaankin pitkän aikaa tälläinen.

Rakasta minua tälläisenä, hajamielisenä ja ailahtelevana. Minä olen onnellinen, en tahdo että tapa jolla teen itseni onnelliseksi, tekisi sinut surulliseksi.

En minä tee mitään väärää sinua kohti, en voi sille mitään että et tunne kaikkia ihmisiä jotka minä tunnen, heitä on paljon. En voi mitään niille ajatuksille mitä päässäsi liikkuu, voin vain koittaa ymmärtää, Kertoa sen että minä en ole paha, en tahdo satuttaa sinua. Enkä aijokkaan.

Haluan vain tämän verhon välistämme, tahdon että sinä olet iloinen. Tahdon vain että olet onnellinen minun kanssani. Ole kiltti ja korjaa tämä kanssani. Ole kiltti ja auta minua, eihän tästä yksin mitään tule.

Ole kiltti.

Stupid girl.

Nyt tuntuu kamalalta. Tuntuu että olen ihan täys ääliö, pölvästi ja kaikki mitä teen on väärin. Saan aina jonkun paska riidan aikaan kun en osaa selittää asioitani ääneen niinkuin ne pitäis.

Kirjoittaminen on niin paljon helpompaa. Kerkee harkita paljon pitempää päässään mitä sanoo ja sillain. Yritin selittää miltä musta tuntui ja miksi mulla oli paha olla ja olisin arvinnut vähän aikaa rakkaalta. Vastaukseksi sain sen että hänkin haluaa yksityisyyttä.

En tiedä mikä on vikana. Enkö minä riitä? Tunkeilenko? Olenko tarpeeksi? Teenkö kaiken vain väärin? kenen syy tämä on? Tuntuu kylläkin että minun syyni.

Oletin että Poikaystävän kanssa yleensä vietetään aikaa ja sille soitetaan jos on paha olla.. Nyt on ollut neljä päivää niin että suhde on tuntunut enemmänkin vain satunnaisilta soitoilta, vaivautuneilta keskusteluilta ja tiedolta että seurustelee.

Rakastan aivan tajuttomasti roopea minulla on paha olla ikäväni kanssa. Tottakai minulla on ikävä häntä silloinkin kun pidämme yhteyttä normaalisti. Ikävä vain tuntuu paljon paljon paljon pahemmalta kun toisesta ei kuule tarpeeksi usein.

Kuinka paljon pelkäänkään että tämäkin laiva kariutuu samaan rannikkoon kuin aijemmatkin.

Tahdon että ei, että tuulet puhaltaisivat oikeaan suuntaan.

Nämä 4 kuukautta ovat olleet minulle tajuttoman ihanaa aikaa ja auttaneet jaksamaan eteenpäin. Nyt kun huonoja hetkiä on tullut enemmän niin tuntuu että roope jollain tavalla ei siedä niitä. se on vain tunne ei muuta en tiedä asiasta tarkemmin. Olen rakastanut jokaista sekunttia hänen kanssaan ja rakastan häntä hirveästi. Pelottaa että hän jättää minut virheitteni ja kiukutteluitteni takia. En Tiedä mitä tapahtuu sen jälkeen. Kai minä alkuun hajoan hiukan ja sitten yritänkin jo tukahduttaa kaiken olemalla kylmä.. En tahdo tuntea sellaisia tunteita. Sattuisi liikaa.

Pelottaa kamasti että omalla idioottimaisuudellani menetän kaiken tärkeän. Olen mitä olen ja pahalla päällä ääliö.

Yritin selittää pahan oloni lähdettä ja mikä painaa mieltäni jotta se ei enää tuntuisi niin pahalta, kuitenkin asia ajautui väittelyksi ja ikävä kyllä en ole hyvä löytämään kunnon sanoja saadakseni itse asian kuulostamaan suussani samalta mitä päässäni tarkoitan. kun selitystä sitten alettiin vaatia joka asiaan niin minusta tuli pelkuri, Olin pelkuri ja ainoa asia minkä keksin oli suuttua ja sanoa että en minä osaa selittää niitä asioita ja että voit olla niin rauhassa kuin huvittaa ja moikat ja läpätä luurin.

Tuntuu kuin kaikki hyvät puolenni mitä roope rakastaa, olisivat kadonneet taivaan tuuliin ja tilalle oli vain tullut tunkeileva ääliömäinen akka joka vain haastaa riitaa.

Toivottavasti roope ei ala miettiä sen takia sitä että olenko hänelle sopiva tai oikea..

Olen ääliö,

Anteeksi.