Dad hates me.

täällä sitä ollaan taas. Ylläri ylläri!

Nyt on taas asiat menny päin persettä ja koko elämä tuntuu taas pyörivän mudassa. Isä otti taas tehtäväkseen pilata mun ilta ja elämä iha täydellisesti. Olin tosiaan sonkajärvellä ystävien kanssa viettämässä iltaa ja nauttimassa kesästä ja isä jäi kylille Juomaan. Vaihteeks...

Jossain vaiheessa iltaa se alkoin sitten seurailla minua ja kavereitani kännissä ja loppu tulos oli se että ystävälle joka on poika, puhuminen on siis pettämistä ja että minä olen ihan täys lutka.

Minua täytyy opettaa potkimalla, Vain minun asenteessani on ongelmia ja hän ei koskaan syyllisty mihinkään pahaan vaan on minun uhrini ja kotio ei kuulemma ole asiaa..

Seuraavana päivänä sitten soitin äidille kamalan ikävän iskiessä ja vuodatin edellisen illan tapahtumat hänelle. Päätettiin että nyt tiistaina hyppäisin junaan ja tulisin joksikin aikaa sinne ottamaan isästä vähän etäisyyttä.

Veli kuuli minun ja äidin puhelun ja ei halunnutkaan tulla katsomaan isää nyt maanantaina niinkuin oli sovittu. Tästä isä vasta hermostuikin.

Nyt se on jankannu sitä että minun pitää etsiä asunto mahdollisimman äkkiä ja muuttaa hevonhelvettiin täältä ( minkä teen oikein mielelläni ).

Onneks äiskä on ihana! sinne pääsee aina rauhottuu kun iskä on täys kusipää.

Näin kuuntelitte taas lyhyen vuodatukseni!

Kiitos.

There's Something About the Sunshine

(Se on ehana :3)

Aurinko paistaa ja katselen auringon laskeutuvan pikkuhiljaa mailleen.Päivä on sujunut nopeasti sukuloidessa ja lueskellessa. Hyvä mieli on taas palaillut muutaman päivän piilottelun päätteeksi.

Tulin tänään tosiaan käyneeksi isän kanssa Raija-tädin luona ( joka asuu 5 kilometrin päässä jee). Siellähän nuo olivat maalailemassa naapurin Saimin Saunaa punaiseksi kun siitä oli jo alkaneen maalit lähteä :P Siellä sitten istuskeltiin ja jauhettiin paskaa. Isä leikkasi niiden nurmikon kun nuo alkoivat olemaan jo piekkeillä 70 kummattii. Eihän se Saimi ja Pauli enää kaikkea jaksaneet tehdä.

Kahvia juodessa tuli puheeksi siinä että kun minulla ei ollut pyörää sitten puhuttiin siitä että entriikasta (kierrätyskeskus) saattaisi löytyä hyvä pyörä ihan halvallakin. Siinä vaiheessa Pauli sitten marssi paikalle ja sanoi että heillä olisi pyöriä varastossa pölyttymästä ja nuo olivat ihan hyvä kuntoisia vaan eivätpähän he enää itse niillä ajelleet. Kävin Paulin kanssa kahvitusten jälkeen katselemassa pyöriä ja sieltä minä sitten sen löysin! Olen aina pitänyt vanhoja ns. Mummopyöriä tosi kivoina koska ne kestävät ajan kolhut ja kulkevat reippaasti ja keposesti pitkänkin matkan ja ovat muutenkin kivan näkösiä (: vähän niinkuin Vintagee :''D

Koskaan ei oikein uudet koreat jopot tai maastopyörät ole houkutelleen. Mulla oli joskus Tunturi Chat, sellanen city-fillari, sellanen vähä jopon näkönen. Siinä oli aika pienet renkaat ja vaihteita ei ollut joten jos oli kiire niin sai sotkea kyllä ihan kunnolla. Äkkiähän se meni hajalle ja täällä maalla kun pitkät matkat on joka paikkaan, niin sillä kesti ikuisuus aina päästä perille. Siksi mie olenkin oikein ihastuksissani ''uuteen'' pyörääni (:

Muuta tänään ei oikein ole touhuttu. Toissa päivänä poikkesin kirjastossa ja sain matkaani mukaan muummoassa: Marja-Leena Tiainen- Päin mäntyä joka kertoo 16 vuotiaasta Miro hillavaarasta joka muutti pohjoiskarjalaan opiskelemaan metsätaloutta isänsä kiusaksi :D , Stephenie Meyer- Bree Tannerin lyhyt elämä. Kaikki varmaan melkeempä tietääkin kirjan joka perustuu twiligh-saagaan. Kaikki aina haukkuu niitä mutta minä kyllä pidän stephenie meyerin kirjoista ihan älynä ja jäin niihin ihan koukkuun aikanaan ja en ollut vielä saanut tätä luettua :P Twilight -leffat oli kyllä ihan perseestä. Ne pilas koko homman. Sitten vielä Dean Loreyn PainajaisAkatemia 1 ja 2 (: ne mä vain nappasin matkaan ihan aikaa tappaakseni mutta luultavasti ne kertovat pojasta joka avaa painajaisillaan portin hornaan ja sallii hirviöille vapaan pääsyn meidän maailmaamme :P

Tykkään lukemisesta ihan älyttömänä. Rakastan kirjoja! niinkuin tuosta listasta huomaa niin olen melkeimpä eniten fantasia kirjallisuuteen kääntyneenä. Tykkään itsekkin kirjoittamisesta mutta ei minusta ihan kirjailiaksi olisi. Enemmänkin tälläinen blogi kirjoittelu ja chattaileminen ja lisäksi väsäilen aika usein runoja. Niitä en paljoa julkaise täällä koska suurin osa on niin henkilö kohtaisia etten oikein viitsi :'D mutta kyllä mie lupaan tännekkin sitten jonkun nakata kun joskus sellaisen sopivan väsään (: koitan pian!

Minua on jotenkin tässä viimeisen viikon aikana hirveästi nukuttanut ja ruoka ei tosiaan ole oikein maistunut. Luulen että olen tulossa kipeäksi kun tälläin uinun koko ajan. Tuskin se mitään vakavampaa on ja vaikka minä olenkin miettinyt kaiken näköistä ikävää viimeviikolla ja olen ollut vähän maassa niin tuskin se siihenkään mitenkään liittyy. Kuhan on vain nukuttanut.

Nukkumisesta puheen ollen minunkin pitäisi mennä tänään aikaseen nukkumaan, huomenna alkaa ensinmäinen työ päivä Päiväkeskus Pysäkillä (: Eikun kokkailemmaa ja puhumaan ihmisten kanssa tottakai, sehän kuuluu työn kuvaan :P

ps. Tuossa kuvassahan se miun pyörä sitten on ^^

Kiitos.

ima stupido today.

Olen yksin, edes aurinko ei paista ilokseni vaan jää piiloon pilvien taa..

Koko päivä on ollut jotenkin ääliö. Mikään ei tunnu järkevältä ja kaikki mitä saan aikaan on älyvapaata. En saa suustani ulos mitään normaalia, vain sammakoita ja pieniä tyhmiä lauseita.

suurin piirtein koko päivän olen istunut yksin kotona. aamu päivästä ajettiin takaisin leirintä alueelta. Tietysti voisin soittaa jollekkin mutta kun yritän niin tuntuu että ketään ei oikeastaan kiinnostaisi tai että on jotain parempaahin/ hauskempaakin tekemistä kuin jutella mulle.

Harmittaa hiukan ettei pääse mukaan kaikkeen siihen hauskan mitä muut tekevät kun ei pääse liikkumaan täältä mihinkään ( koska satu vähän tuhlaili ), mikä on ihan oma syyni..

Siksi tuntuukin koko ajan ihan vajaalta kun ei saa tehtyä mitään oikein.

Jopa kissa on vihannut minua tänään. Heti kun tulin kotiin niin se on vain purrut ja raatinut minua. Ja aina kun olen työntänyt sen pois se hyökkää uudelleen kimppuun. Tällä hetkellä se onneksi päätti ottaa päikkärit.

Ei ole huvittanut edes syödä. en ole koko päivänä suuhuni pistänyt mitään muutakuin kaksi kupillista kahvia ( ottaen huomioon että heräsin about 7.00 ja kello on nyt jotain neljä päivällä) .

Ei oikein kehtais lähteä uloskaan. Kaikkein helpoimmalta tuntuu vain olla sisällä koneella ja kirjotella toisille jotain aivan älyvapaata ja olla huoamaamaton. silloin tällöin saatan uskaltaa soittaa Roopelle (poikaystävä) mutta sitten se menee siihen että minä en pysty keskittymään mihinkään enkä keksi mitään sanottavaa ja kun kysytään että kaikki on ok ja sillai niin en keksi silloinkaan mitään sanottavaa ja vastaan tottakai että joo kaikki on okei...

olen ääliö

kiitooos.