Can we talk?

So what if you can see the darkest side of me

No one will ever change this animal I have become

On taas niin paljon puhuttavaa vaan kun ei saa enää sanaa suustaan. Pyydät minua puhumaan, en saa päähäni mitään millä aloittaa keskustelu. En tiedä mistä tahdot puhua, mistä taas et. En tiedä tekevätkö sanani sinut kiukkuiseksi, hiljaisuus ainakin häiritsee. Mitä minä voin tehdä tälle että kaikki olisi taas oikein hyvin. Olenko se vain minä vastuussa tästä kaikesta vai mitä on tapahtunut?

Olen pahoillani jos en saa enempää aikaan ja minä olen muuttunut jollain tavalla. Ehkä se että pääsin pois kaikesta siitä yksinäisyydestä ja minä liikun, nään ja koen nyt enemmän. Luulisi silloin tietysti olevan enemmän kerrottavaa mutta minusta tämä elämä ei kiinnosta sinua niinkuin ne mietteet mitä päässäni liikkuivat kun olin vain tiettyjen, yhden tai kahden, ihmisen kanssa. Kun asiat olivat tasaisia enkä minä päässyt olemaan sellainen kuin nyt olen.

Entä sitten vaikka olen hajamielinen, keksin sinun mielestäsi huonoja ideoita ja liikun ystävieni luona yö myöhään. Minä rakastan sinua silti. Olen ollut tälläinen tähänkin asti, tulen luultavasti vielä olemaankin pitkän aikaa tälläinen.

Rakasta minua tälläisenä, hajamielisenä ja ailahtelevana. Minä olen onnellinen, en tahdo että tapa jolla teen itseni onnelliseksi, tekisi sinut surulliseksi.

En minä tee mitään väärää sinua kohti, en voi sille mitään että et tunne kaikkia ihmisiä jotka minä tunnen, heitä on paljon. En voi mitään niille ajatuksille mitä päässäsi liikkuu, voin vain koittaa ymmärtää, Kertoa sen että minä en ole paha, en tahdo satuttaa sinua. Enkä aijokkaan.

Haluan vain tämän verhon välistämme, tahdon että sinä olet iloinen. Tahdon vain että olet onnellinen minun kanssani. Ole kiltti ja korjaa tämä kanssani. Ole kiltti ja auta minua, eihän tästä yksin mitään tule.

Ole kiltti.