Olen pulassa. Itseni kanssa. Tarvitsen aikaa kasata mieleni ja ajatukseni. Kysymyksiä on liikaa.
Miten jouduin tähän tilaan TAAS? Miksi olen vihainen itselleni koko ajan? miksi tuntuu kuin olisin hukassa?
Olen miettinyt näitä kysymyksiä ennenkin, muutama vuosi sitten kun koitin ensimmäistä kertaa saada mieleni kasattua. Silloin se oli tuntunut mahdottomalta. Entä nyt, en tiedä.
Nyt kun olen luullut jo pitkään kaiken olevan hyvin niin tänään alkoi tosissaan pelottaa.
Aamulla suihkussa totesin olevani tressaantunut, hiuksia jäi käteen.. Hetki sitten melkein jouduin taas paniikki kohtauksen vltaan ja säikyttelin ihmisiä, Olen huutanut jä räyhännyt. Vihaisuus on kohdistunut minuun mutta olen purkanut sen muihin.
Tiedän että teen itse väärin mutta eikö kukaan muu ole mihinkään syyllinen? en tiedä sitäkään. ehkä ehkei.
En tiedä mitä ehdä ja että mikä ahdistaa mutta minun täytyy ratkaista se. Tarvitsen muutosta, Tarvitsen rauhaa tarvitsen päättömiä tekoja jotka aikanaan pitivät huonot ajatukset poissa.
Toivon saavani pian rahaa, on päästävä täältä pian pois, vetää vaikka pää täyteen jos en löydä parempaa ratkaisua. Vaikka se ei vie murheita loppujen lopuksi mihinkään niin ainakin pystyy olemaan yhden illan hymyillen ja ajattelematta kaikkea paskaa mitä eteen on tuotu.
En jaksa enää itseäni tälläisenä, hyvä jos kukaan muukaan pian jaksaa.
Minulla on rakkaita ihmisiä, tärkeitä ystäviä. Tuki vain ei auta. Tiedän ketä minulla on, tiedän että he välittävät vaan välitänkö minä enää itse itsestäni. Ne ovat niitä kysymyksiä mitä päässäni pyörii.
Minulla oli niin hyvä olla, mikkä sen aiheutti? haluan sen takaisin heti! Haluan ettei mikään olisi muuttunut sillä muuten joudun muuttamaan joka ikisen asian elämässäni.
Olen hakenut kaiken lohdun musiikista ja turvaa menneisyydestä.
Kiitos.
