torstai 14. maaliskuuta 2013
jos sitä joskus hymyilis.
Aamu viis ja istun tässä
tupakka huulessa
onnellisempana kuin taas hetkeen
aamu auringon noustessa
ja kun kerrankin
jaksan taas hymyillä
ilman että tunnen itseni tekopyhäksi
ilman että tunnen itseni
elämän jättämäksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Uudempi teksti
Vanhempi viesti
Etusivu
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti