missä?

Rakkauden rajaama aita

rupi mun raivoni reitillä

kehoni valtaama maailma

kuin kuvat muistojen meressä

missä on järkeni kun kaipaan sitä?

Olen täällä kun etsit minua

et ehkä löydä mutta toivon niin

Mun rajojeni raajat ovat rakentuneet

mustien seittien kasassa pitämä maailma

olenko täällä oikeisti?

mä katson käsiäni, ne ovat vaaleat,

 siniseen viittava kipeä olo.

näen kuinka aikani on niistä kiinni

se on varmaa mistä pidän kiinni

ei ole varmaa onko se katoavaa.

-Minä

show me the world.

Rakkauden rajoista kaunein

on alku.

Himojen ja tunteiden täyttämä

tila.

En tiedä miten niin pieni mieli

tekee niin paljon jälkeä.

Kuin kuiskaus korvaa vasten

Suudelma kuumalle iholle.

Kosketuksen kuumeisuus,

suudelmien sähköisyys.

Siinä en ole hyvä, en velkaa.

Vain ketjujen kahlitsema mieli

tietää totuuden-

Mun maailmani on matka ikuisuuteen,

matka aikojen halki.

Ole sinä mun mielessä

Ole sinä mulle opas

tällä tuskan pieksemällä tiellä

Auta mua jatkamaan

etten kaatuisi kuoppiin.

Ota sinä mua kädestä kiinni

etten eksyisi.

Anna mun kulkea seurassasi 

hetki

tuntien itseni ihmiseksi.

-satu

loneliness is my savior.

Yksinäisyys.

Se on tunne jota verrataan surullisuuteen,

Harmauteen ja kuolemaan.

Minulle yksinäisyys on pakokeino.

Pelastus kun muu maailmani tahtoo räjähtää.

Silloin tahdon olla paikallani ja kuunnella,

Hiljaisuuden kuiskivan.

Yksinäisyys tuo mieleeni rauhallisuuden

joka pelastaa minut keskeltä kaaosta.

Kuin suojeleva enkeli joka lähtee viereltäni

Tuoden minulle rauhan, hiljaisuuden ja ajan olla oma itseni.

Niin se pelastaa minut,

Jättämällä minut yksin.

Niin minä pelastan itseni,

Jäämällä yksin.

Granmother, granfather.

Ihmisen hyvyys, ilo
se on kaikki kaikessa.
Elämää kannatteleva totuus.

Ihmisen jalous
ajatuksen voima.
Kadotuksen partaalla
se pitää meidät pystyssä.

Sinä olet hyvä, olet jalo.
Sinä olet perustus
jolle rakennan oman elämäni.

Sinä olet suojeleva
Tie jota tahdon kulkea.
Kiitän jumalaa
kiitän sinua.

Kiitäs tapaa jolla olet ohjannut minua.

Memories, memories

Sieluni on lastenmaa

Leikkipuisto vintage kehyksissä

Nostalgian täyttämä mieli

Väreissä seepian mielikuvitukseni

Muistoni mustavalkoiset

Kulunut elämäni, reunoilta palanut

Kullattut tunteen kauniit vain pinnalta

Syvemmällä vahvat kuin graniittikallio

-satu

Everything feels so right.

Ongelma, ratkaisu.

Olen kaaos liiaksi, vaikken sitä siedäkkään.

Elämän haavoittama, elämän parantama

Haavaton, arpia täynnä

Sieluni rakentamisen jälkiä.

Minuuteni etsimistä se on,

Koe yksinäisyys, kestä kaikki

Kyyneleet ja syvämusta suru.

Löydät itsesi hiljaisuudesta, valoa on vähän

Pidä siitä kiinni ja jatka matkaasi.

Nyt Elän, sieluni vahvat juuret

Pitävät minut pystyssä,

Pahimmissakin myrskyissä.

Nyt on vain valo

Ei pahuutta, vain ratkaisu

Nyt kaikki on hyvin

Nyt minä elän.

-Satu

Shcool sucks.

Oli taas koulus sellanen päivä että huh huh, meinas niin palaa hermot taas vaihteeks. Mulla on paripäivää oikeesti meinannu räjähtää tuolla ku musta tuntuu ettei sielä ole tai tehä mitään järkevää. Voisin myös myöntää että tunnen mukavampiakin ihmisiä kuin ihmiset ympärilläni kouluaikana.

Tai no kyllä siellä muutamia poikkeuksiakin menee.

Kaikkein pahinta on että se kenen kanssa normaalisti kestän tätä, on espanjassa. Aina vaan odottaa koulussa että pääsisi kotio kullan kainaloon..

Kotona on aina niin hyvä olla ettei sieltä meinaa koskaan haluta lähteä.

Eikai mulla muuta. Kirjoittelen varmaan vielä illalla jotain blogiin jos jaksan.

Kiitos.