maanantai 17. lokakuuta 2011

the end.

Nyt oon silleen miettiny tän blogin kohtaloo että kun mulla ei oo oikeestaan lähestulkoonkaan niin paljon avautumista ihmisille että mun tarviis enää avautuu tänne nii en tiiä mutta voisin vaan alkaa kirjoittaa jostain ihan muusta tai luoda uuden vaan blogin tai jotain ja jättää vaan kirjoittamasta.

Mulla on kaikki hyvin ja yleensä silloin mulla ei oo mitään inspiraatiota rupee kirjottelee mitää kauhee syvällisiä juttuja, mitkä ehkä nyt onki ollu tän blogin idea lähinnä. Tästä blogista lähinnä tuli vaa sellanen stoori siitä miten selviydytään pois yksinäisyydestä ja kuinka asioilla on tapana sutviutua ihan itestään.

Mulla on lähinnä nyt vaan tulevaisuus suunnitteilla ja kaikkee luotavaa. Eilen esimerkiks sain yhtäkkiä hirveen innostuksen ja aloin miettiin kaikkee ja sain valtavasti ideoita siitä mitä pitäis vaikka tuunata. Kämpän sisustus esimerkiksi tuli suunniteltua ja toteutuskin on nyt jo alkanut omalla tavallaan, eli laitoin vähä rahaa jemmaan! :D

Ajattelin vaan ruveta sitten kirjottaa jotain erilaista ja pirteempää jossain vaiheessa.
ja kun mulla on nyt sitten viimenen postaus tähän blogiin menossa niin enköhän mä sitten kerää tähän loppuun joitain kokoelmia näistä menneistä blogi merkinnöistäni..





Taas menee hämäräks.. Tälläsii juttuja mäki kelaan ajankuluks ku ei oo muutakaa seuraa ku oma pää.

Aika karua.

************************************************************************************************

Maa on valkoinen kun katson ikkunasta ulos, siellä on pimeää.
Kävin tänään Kaupungissa tervehtimässä muita.


***********************************************************************************************


Kaikkein piinavin tunne on tyhjyys, silloin ikävä ja tuskallinen viha ja itseinho voisivat olla parempi vaihto ehto kuin se että sisällä on vain ontto harmaa kolo

*********************************************************************************************

Kello on kaks yöllä, ajattelin valvoo kahvin voimalla koko yön jos pystyn, sais sitä unirytmiä jotenkin ees tasattua


**********************************************************************************************

Tiedättekö, on aika vaikea kirjoittaa kirje jollekkin jota todella rakastaa.









Nyt vielä kiitokset niille ketkä ovat jaksaneet joskus käydä blogiani kurkkaamassa. ilmoittelen myöhemmin jos satun aloittamaan uuden blogin tai jos jatkan tämän kirjoittamista.

Kiitos!!!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti