Oli taas koulus sellanen päivä että huh huh, meinas niin palaa hermot taas vaihteeks. Mulla on paripäivää oikeesti meinannu räjähtää tuolla ku musta tuntuu ettei sielä ole tai tehä mitään järkevää. Voisin myös myöntää että tunnen mukavampiakin ihmisiä kuin ihmiset ympärilläni kouluaikana.
Tai no kyllä siellä muutamia poikkeuksiakin menee.
Kaikkein pahinta on että se kenen kanssa normaalisti kestän tätä, on espanjassa. Aina vaan odottaa koulussa että pääsisi kotio kullan kainaloon..
Kotona on aina niin hyvä olla ettei sieltä meinaa koskaan haluta lähteä.
Eikai mulla muuta. Kirjoittelen varmaan vielä illalla jotain blogiin jos jaksan.
Kiitos.
