Olen yksin, edes aurinko ei paista ilokseni vaan jää piiloon pilvien taa..
Koko päivä on ollut jotenkin ääliö. Mikään ei tunnu järkevältä ja kaikki mitä saan aikaan on älyvapaata. En saa suustani ulos mitään normaalia, vain sammakoita ja pieniä tyhmiä lauseita.
suurin piirtein koko päivän olen istunut yksin kotona. aamu päivästä ajettiin takaisin leirintä alueelta. Tietysti voisin soittaa jollekkin mutta kun yritän niin tuntuu että ketään ei oikeastaan kiinnostaisi tai että on jotain parempaahin/ hauskempaakin tekemistä kuin jutella mulle.
Harmittaa hiukan ettei pääse mukaan kaikkeen siihen hauskan mitä muut tekevät kun ei pääse liikkumaan täältä mihinkään ( koska satu vähän tuhlaili ), mikä on ihan oma syyni..
Siksi tuntuukin koko ajan ihan vajaalta kun ei saa tehtyä mitään oikein.
Jopa kissa on vihannut minua tänään. Heti kun tulin kotiin niin se on vain purrut ja raatinut minua. Ja aina kun olen työntänyt sen pois se hyökkää uudelleen kimppuun. Tällä hetkellä se onneksi päätti ottaa päikkärit.
Ei ole huvittanut edes syödä. en ole koko päivänä suuhuni pistänyt mitään muutakuin kaksi kupillista kahvia ( ottaen huomioon että heräsin about 7.00 ja kello on nyt jotain neljä päivällä) .
Ei oikein kehtais lähteä uloskaan. Kaikkein helpoimmalta tuntuu vain olla sisällä koneella ja kirjotella toisille jotain aivan älyvapaata ja olla huoamaamaton. silloin tällöin saatan uskaltaa soittaa Roopelle (poikaystävä) mutta sitten se menee siihen että minä en pysty keskittymään mihinkään enkä keksi mitään sanottavaa ja kun kysytään että kaikki on ok ja sillai niin en keksi silloinkaan mitään sanottavaa ja vastaan tottakai että joo kaikki on okei...
olen ääliö
kiitooos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti